Porot sitten katosivat aivan tykkänään. Ensin ovat jokapaikassa ja seuraavassa hetkessä täysin kadonneet, outoa. Yksi todennäköinen porojen äkilliseen katoamiseen on susi/sudet. Miten totuudenmukaista lie/liioiteltua mutta kylältä on viime aikoina kuulunut huhuja susien liikkeistä ja niistä on kai ollut näköhavaintoja jossain, ottaa tässä nyt kyläpuheista ja huhuista selvän.
Ainakin jokunen päivä sitten kohtuullisen lähellä meikäläisten kylää, ilmeisesti sudet, olivat ajattaneet poroja lampeen/suohon/järveen, johon osa poroista hukkui, ikävä juttu porojen kannalta. Tiesi se kai susillekin huonoa, kun taisi napsahtaa sudenkaatolupa. Tosi juttu tai ei
... niin Himballe porojen katoaminen tietää yhtä asiaa: vapaus koittaa. Pihalla/lähimetsässä juokseminen irti ja vapaana on taas sallittua puuhaa. Ei tarvitse kitkutella hihnalenkeillä hidasta läpsyttely vauhtia päivästä toiseen. Pitää vaan varoa metsässä kulkiessa susia ja talviunta nukkuvaa karhua. Naapurina useamman vuoden elänyt karhu, tosin taidettiin kaataa syksyn jahdissa, no keväällä se selviää.
