Viimeisin synttäreitä viettänyt oli Ossi--poika. Ossi täytti eilen vuoden. Mihin vuosi oikein hurahti, vasta eilenhän tuo pikku pallo pitkine koipineen tuli taloon. Aivan vauva Ossi vielä on, täysin hontelo/luikero ja muistuttaa kävelevää kukkakeppiä. Sivumainintana mainittakoon, että Ossi on viimeisimmän kotimittauksen mukaan 8 kg ja n. 38 cm korkea.
Aika hassulta tuntuu ja näyttää se miten aivan samanlaiset Tylli ja Ossi ovat ihan kaikessa, Ossi on siis Tyllin klooni...jep harmaita hiuksia tulossa. Ossi on 100% samanlainen kuin Tylli pentuna, murkkuna ja nuorena eli ihan pöhlö ;)
Saan näin omistajan muodossa kokea uudelleen Tyllin pentuajan, kuin dejavu joka ikinen päivä. Ulkomuoto, sukupuoli ja rotu vain erona. Saa nähdä kulkeeko Ossin kehitys tulevina vuosina yhtä samanlaisena kuin Tyllillä. Siltä ainakin juuri nyt vaikuttaa. Se tarkoittaisi sitten vaan, että viiden vuoden iässä Ossi pamahtaisi yhtäkkiä eräänä kauniina päivänä aikuiseksi.
Kuvat sumuisesta synttäripäivän vietosta joen rannalla.
Sitten hieman synttäreitä ikävämpiä uutisia. Synttäreitä ennen lokakuun puolivälistä marraskuun puoleenväliin asti Ossi oli joutunut olemaan tylsällä sairaslomalla. Pikku pöhlö oli jossain onnistunut hankkimaan itselleen päävamman, josta taitaa muistoksi jäädä kiva arpi. Harmittavasti arpi osuu juuri silmän yläpuolelle kulmakarvan kohdalle. Arven kohta on vielä kalju, ja voi olla ettei kulmakarvat kasva koskaan kunnolla takaisin.
Ossi onnistui hankkimaan jotenkin päähänsä oikein komean pahkan, joka kasvoi sen kokoiseksi, että alkoi muistuttamaan sarvea. Sitten sarvi alkoi pehmentymään ja parissa päivässä muodostui tolkuttoman kokoiseksi paiseeksi, tietysti viikonloppuna. Paise oli sen verran iso, että se peitti Ossin koko naaman oikean puolen. Oikea silmä muurautui lähes umpeen. Koska oli viikonloppu lääkäriin ei päästy paisetta puhkaisemaan, joten täytyi odottaa maanantai aamua. Paise oli ällöttävän hyllyvä ja lotiseva ja selvästi inhottavan tuntuinen myös Ossista. Muistutti märkää pesusientä.
Paise taisi tuntua Ossista sen verran inhottavalta, että sunnuntaina aamuyöstä Ossi otti ohjat käsiinsä ja repaisi paiseen rikki. Oli hieman karseata herätä veriseen huoneeseen. Ossi oli roiskinut veristä mätää, joka puolelle. Matto, lattia, kaapin seinät ja vuodevaatteet ylt ympäriinsä sotkettu. Todella outoa, etten herännyt yön aikana vaikka toinen oli juossut varmaan maratonin yön aikana.
Siitä vain suoraan sängystä mätää valuttava koira kainalossa kylpyhuoneeseen puhdistustoimenpiteisiin. Ainakin unihiekat karisi nopeasti silmistä. Koska Ossi ehti itse puhkaista paiseen, maanantaina ei tarvinnut lääkäriin mennä vaan soitto riitti varmistamaan oikeat hoitotoimenpiteet ja antibioottien saamisen. Seuraavat päivät kuluivat Ossin naamaa putsaten ja varmistaen ettei haavaa raavita.
Nyt naama on jo entisellään, ainoastaan arpi on muistuttamassa tapahtuneesta.
 |
| Yllä ja alla. Paise alkaa olla suurimmillaan. Onneksi on jotain mielenkiintoista seurattavaa.   |
